Persialaiskissan turkin trimmauksen voi tehdä monella eri tavalla, ei siis ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa. On vain yksi tärkeä päämäärä: turkista tulee saada puhdas, rasvaton ja ilmava, oli kyse sitten näyttely- tai kotioloihin tarkoitetusta trimmauksesta. Puhdas persialainen on aina näyttävän näköinen ja puhdas turkki pysyy pienellä hoidolla takuttomana ja siistinä aina seuraavaan pesuun saakka, jota kissan turkin laadusta riippuen kannattaa harrastaa kuukauden parin välein.
Pesutavat ja trimmaaminen ovat vuosien saatossa muuttuneet. Ennen nypittiin ja pöllyteltiin talkkia mielettömästi. Nykyään nyppiminen on vain hienosäätöä ja talkkiakin käytetään vain vähän… jos sitäkään!
Trimmaamisessa tarvittaviin välineisiin kuuluvat kampa sekä karsta tai harja, pyyhkeitä ja kuivain. Pesemiseen tarvitaan lisäksi shampoita ja hoitoaineita.
Ennen pesua turkki tulee kammata tai karstata läpi perusteellisesti (mutta ei turkkia "repien" - varovasti!), joka puolelta ihoa myöten, jotta irtokarvat poistuvat jo ennen pesua. Irtokarvat takkuuntuvat (huopaantuvat) helposti pesussa, ja aiheuttavat turhaa ylimääräistä työtä kuivausvaiheeseen. Mikäli kissalla on takkuja, tulee ne myös selvittää ennen pesua. Myös kynnet on hyvä lyhentää ennen pesua, ihan varmuuden vuoksi.
Salaiset ihmeaineet!
Pesuaineita on monia, yksinkertaisin, helpoin ja toimivin ratkaisu on ehdottomasti Fairy. Tarvittaessa erittäin rasvaiseen turkkiin (esim. häntään) voi käyttää huoltoasemilta saatavaa Dreumex-käsienpesuainetta ja varsinaiseen turkinhoitoon ihmisten shampoita hoitoaineineen. Nämä tuotteet ovat jokaisen ulottuvilla ja niiden avulla on helppo opiskella se oma "pesutyylinsä". Kun pesemisen perusidea on hallussa voi lähteä kokeilemaan erilaisia kissoille tarkoitettuja shampoita ja hoitoaineita, kun tietää millaiselta tahtoo lopputuloksen näyttävän.
Tietenkään ei ole olemassa pesutapaa ja -aineita, mitkä sopivat kaikille kissoille, joten jokaisen kissan kohdalla täytyy opetella parhaiten sen turkin laatuun sopiva pesutyyli.Pesu ja huuhtelu
Pesu kannattaa aloittaa hieromalla kuivaan turkkiin silityssuuntaisesti käsissä hieman vaahdotettua Fairya (tarvittaessa Dreumexia rasvaisiin paikkoihin), jonka jälkeen turkki kastellaan suihkulla mahdollisimman märäksi lisäilemällä tarpeen vaatiessa Fairya kuiviin kohtiin. Fairya kannattaa aina vaahdottaa ensin hieman hieromalla sitä omissa käsissä ennen turkkiin laittamista, sillä silloin se tehoaa parhaiten. Turkin kastelun voi tietysti tehdä myös vadissa. Tärkeää on saada turkki märäksi juureen asti ennen varsinaista pesua. Ilman saippuaa ei vesi "uppoa" kovin nopeasti eikä edes helposti tuuhean turkkiin ja kuivaksi jäänyt pohjaturkki tekee lopputuloksen rasvaisen näköiseksi.
Kun turkki on saatu kasteltua kauttaaltaan tehdään ensimmäinen varsinainen pesuvaahdotus. Fairya hierotaan turkkiin reippaasti joka puolelle, erityisesti korvantaustoihin, kauluriin, leukaan ja selkään. Myös tassut kannattaa vaahdottaa tässä vaiheessa. Fairyn ja Dreumexin tehtävä on rasvan irrottaminen turkista. Tavalliset, ihmisille tarkoitetut pesuaineet eivät poista rasvaa riittävän hyvin ja pelkästään niitä käyttämällä pesutuloksesta ei tule hyvä. Seuraavaksi huuhdellaan turkki hyvin ja toistetaan Fairy-vaahdotus vielä kerran uudelleen huuhteluineen. Huuhtelu kannattaa suorittaa karvan silityssuuntaan, koska se ehkäisee pesutakkujen syntymistä. Kissan posket ja otsan korvien välistä voi kastella ja pestä kevyesti.
Fairy huuhteluiden jälkeen lisätään shampoota. Se vaahdotetaan erityisesti selkään, häntään sekä kauluriin ja annetaan vaikuttaa hetki, jonka jälkeen suoritetaan ensimmäinen varsinainen huuhtelu. Sen ei tarvitse olla vielä ihan perusteellinen eli shampoota saa vielä turkkiin hieman jäädäkin. Huuhtelun jälkeen turkkiin hierotaan hoitoainetta. Hoitoaine tekee turkista helpommin selvitettävän, ehkä hieman nopeammin kuivuvan ja toivottavasti se myös hoitaa turkkia. Hoitoainetta levitetään lähinnä selkään ja kylkiin ja annetaan vaikuttaa muutama minuutti. Odotellessa voi vaikka katsoa että kissan naama on puhdas eli voi pyyhkiä silmän aluset kostealla kädellä tai sienellä.
Viimeinen huuhtelu on tärkein. Se aloitetaan ylhäältä eli edetään päälaelta selkään päin kohti kylkiä ja häntää ja aina ylhäältä alaspäin. Kauluri ja posket pitää huuhdella kunnolla, samoin korvantaustat vaikkapa yhden ylimääräisen kerran, jotta kaikki shampoo ja hoitoaine varmasti lähtee pois. Jos olet epävarma siitä oletko saanut kaiken shampoon pois turkista, niin hyvä tapa on lopettaa huuhteleminen ja puristella ylimääräiset vedet pois turkista ja huuhdella kissa vielä kerran uudelleen. Yleensä shampoota jää juuri korvantaustoihin ja kylkiin takatassujen etupuolelle, joten niihin tulee kiinnittää huomiota. Myös maha tulee huuhdella hyvin etu sekä takatassujen välistä.
Kuivaus
Kun kissa on pesty ja huuhdeltu huolella, puristellaan käsin kevyesti enin vesi pois turkista. Sen jälkeen kissa kääritään pyyhkeeseen ja kuivataan sillä suurin osa kosteudesta pois, jotta turkista tulee pyyhekuiva. Tässä vaiheessa kannattaa kuivata pyyhkeellä myös kasvot ja tarkistaa korvat. Ennen varsinaisen kuivauksen aloittamista turkki on hyvä vielä karstata silityssuuntaisesti suoraksi selästä, kyljistä ja kaulurista. Sitten vaan aloitetaan hikisin vaihe eli itse kuivaaminen.
Varsinaisesti kuivausjärjestyksellä ei ole mitään väliä - kunhan mikään kohta ei ennätä kihartua ja kaikki paikat tulee varmasti kuivattua! Turkinlaatu vaihtelee kissoilla, joten toisilla kreppikiharat ilmestyvät hetkessä kauluriin tai mahanaluskarvoihin, kun taas toisilla ei ole kuivaamisen kanssa mitään kiirettä. Kuitenkin kauluri ja korvantaustat taitavat olla kihartumisherkintä aluetta useimmilla kissoilla, joten ne on hyvä kuivata ensimmäiseksi.
Kuivaaminen tapahtuu aina vastakarvaan. Kuivaimella osoitetaan kuivattavaan kohtaan ja karstan tai kamman avulla suoristetaan karvoja. Kaulurin ja korvantaustojen jälkeen siirrytään selkäpuolelle ja sen jälkeen käännetään kissa syliin selälleen (tai miten yhteistyönne parhaiten onnistuukin) ja kuivataan mahakarvat suoraksi. Myös kylkikarvat ja tassut saa helposti kuivattua kissan ollessa selällään sylissä. Kuivaimen lämpötilaa olisi hyvä olla mahdollista vaihdella kylmästä kuumalle, koska vuorotellen kuumaa ja kylmää puhaltamalla saa turkista sen viimeisenkin kosteuden pois. Jos posket ja otsa on kastuneet niin ne pitää myös muistaa kuivata!
Valmista on siinä vaiheessa kun turkki on pohjaa myöten kuiva joka puolelta! Kosteaksi jääneet kohdat tuntuvat käsiin viileämmältä, ja mikäli sellaisia paikkoja kissan turkista löytyy, on ne syytä vielä kertaalleen kuivata. Kosteaksi jääneet kohdat kun alkavat helposti takkuuntua. Kuivaamisen onnistumisella on suuri merkitys siihen miltä turkki tulee näyttämään. Vaikka pesu olisi onnistunut täysin niin kuivaamisen epäonnistuminen voi pilata lopputuloksen!
Näyttelyä varten pesu kannattaa suorittaa 1-3 päivää ennen, riippuen kissasta ja sen tavoista, toiset kun sotkevat itsensä hetkessä. Ja minkään uuden pesu- tai trimmauskikan kokeilua ei kannata jättää näyttelypesuun…
SE viimeistely näyttelyyn
Näyttelyä varten tarvitsee tehdä muutama muukin trimmaustemppu, jotta kissa näyttää upeammalta:
- Ilvestupsut korvan kärjistä nypitään pois (leikatakin voi… mutta turvallisempaa lienee nyppäistä ne varovasti kynsien välissä pois)
- Turkista nypitään muita pidemmät kovat karvat pois niin että turkki näyttää tasamittaiselta ilman pitkiä hajakarvoja. Jokaista tönkkökarvaa ei kuitenkaan tarvitse poistaa -tärkeintä on että turkki näyttää siistiltä!! Exoticeiltä nypitään myös vain pahimmat hajakarvat pois, jotta saadaan pehmeän pyöreä nalle-look! Entisaikojen persialaistyyliin (="kaikki tönköt pois") ei exoticia saa nyppiä, koska tuomarin pöydällä turkin tulee olla kaikkea muuta kuin kovista karvoista kokonaan siistiksi nypitty lättänä pehmoturkki!!
- Koska kasvot ovat persialaiselle tärkeimpiä osia näyttelytilanteessa, tulee myös niiden olla huolella trimmatut - monet kuitenkin unohtavat kasvot! Otsasta ja poskista pitäisi poistaa muita pidemmät karvat, se pelkästään jo siistii kasvojen ilmettä huomattavasti. Lisäksi jos kissalla "roikkuu" pitkiä karvoja silmien päälle, olisi ne paras leikata lyhyiksi, koska silmät ovat persialaiselle myös tärkeät näkyä! Ylimääräisten karvojen poistaminen ei ole vaikeaa, mutta se pitää tehdä rauhallisesti ja VAROVAISESTI! (Jos tuntuu epävarmalta mitä sitten pitääkään lyhentää niin tarkempia neuvoja kannattaa aina kysyä.) Samoin jos poskitupsut venyvät niin että kasvot menettävät pyöreän ilmeensä, voi niitäkin karvoja lyhentää ja poskia pyöristää nyppimällä! Tällöin karvat katkaistaan pienissä tupsuissa kerrallaan sormilla, niitä ei nypitä kokonaan pois!
- Jos hännänpäässä kasvaa PITKIÄ karvoja, niin että se näyttää tekevän hännän pidemmän näköiseksi, voidaan hännänpää pyöristää NYPPIMÄLLÄ! Saksia ei tosiaan kannata käyttää ennen näyttelyä, sillä jälki on sen verran näkyvää!!
- Ja jos kissa on armoton sottapytty ja hylje vesikipolla ja ruokaillessa, on tietysti olemassa "persialaisille suunniteltuja ruokalappuja", joita voi käyttää pesun jälkeen ennen näyttelyäKaiken kaikkiaan kissan peseminen ja kuivaaminen vie kissan turkin pituudesta riippuen tunnista kahteen tuntiin. Mitä useammin kissaa pestään, sitä vähemmän se tarvitsee karstaamista tai kampaamista normaalissa hoidossa. Turkin takkuuntuminen on selkeä merkki siitä, että kissa on pesun tarpeessa. Pesu myös vaikuttaa siihen millaiselta turkki näyttää - upeiden näyttelykissojen omistajat väittävät, että mikäli kissa pestään vähintään kerran viikossa, sillä tulee todella upea turkki… Mutta joka tapauksessa, puhdas kissa on aina ilo silmälle, oli kissa sitten näyttelyssä tai ilahduttamassa kotona…
Marika Lahti
